Hunaja tunnetaan herkullisesta makeasta maustaan ja monista mahdollisista terveyshyödyistään. Yksi hunajatyyppi erottuu kuitenkin muista, ja se on manukahunaja.

Manukahunaja on ainutlaatuinen hunajatyyppi, jonka antibakteerisia ominaisuuksia on tutkittu tavallista hunajaa enemmän. Eräissä tieteellisissä tutkimuksissa sen on havaittu vaikuttavan useisiin haavapatogeeneihin, mukaan lukien bakteereihin, joilla on synnynnäistä tai hankittua antibioottiresistenssiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että manukahunaja voisi korvata antibioottihoidon, vaan tutkimustulokset ovat herättäneet kiinnostusta sen mahdolliseen käyttöön täydentävänä paikallishoitona.

Tässä artikkelissa tarkastellaan manukahunajan mahdollisia terveyshyötyjä ja käyttötarkoituksia sekä sitä, mikä tekee siitä erilaisen kuin tavallinen hunaja.

Mitä on manukahunaja ja miten sitä tuotetaan?

Manukahunajaa tuotetaan Uudessa-Seelannissa, jossa manukapensas kasvaa luonnonvaraisena ja viljeltynä. Manukapensas kuuluu Leptospermum-sukuun. Hunajaa syntyy, kun mehiläiset keräävät mettä manukapensaan kukista.

Manukahunajan erityispiirteenä pidetään sen sisältämiä antibakteerisia yhdisteitä, joita esiintyy erityisesti Leptospermum-kasveista peräisin olevissa hunajissa.

Manukahunajan ainesosat

Manukahunajan antibakteerisiin ominaisuuksiin vaikuttavat useat yhdisteet. Kaksi keskeistä tekijää ovat:

Vetyperoksidi, jota muodostuu luonnostaan hunajassa ja joka voi osallistua hunajan antibakteeriseen vaikutukseen.

Metyyliglyoksaali (MGO), jota esiintyy erityisen runsaasti monissa aktiivisissa manukahunajissa ja jonka määrään hunajan antibakteerinen aktiivisuus suurelta osin liittyy.

Manukahunajan erottaa monista muista hunajatyypeistä erityisesti metyyliglyoksaalin suurempi pitoisuus. Muut hunajat voivat sisältää jonkin verran metyyliglyoksaalia, mutta yleensä huomattavasti pienempinä määrinä. Hunajan vetyperoksidiaktiivisuus voi heikentyä esimerkiksi valon ja lämmön vaikutuksesta, kun taas metyyliglyoksaali on vakaampi yhdiste.

Manukahunajan aktiivisuutta voidaan arvioida erilaisilla luokitusjärjestelmillä. Yksi tunnetuimmista on UMF-järjestelmä, joka liittyy manukahunajan antibakteeriseen aktiivisuuteen ja sen keskeisiin markkereihin.

Mikä on ainutlaatuinen manuka-tekijä (UMF)?

UMF eli Unique Manuka Factor on manukahunajan aktiivisuuteen liittyvä luokitusjärjestelmä. Se ei ole yksinkertaisesti sama asia kuin hunajan MGO-pitoisuus, vaan UMF-luokituksessa arvioidaan useita manukahunajalle ominaisia laatutekijöitä.

Markkinoilla on myös tuotteita, joiden yhteydessä ilmoitetaan MGO-luokitus. Kun ostat manukahunajaa, kannattaa tarkistaa tuotteen alkuperä, aitous ja valmistajan ilmoittama luokitus sen sijaan, että luottaisit pelkästään tuotteen nimeen.

Mikä on MGO?

MGO eli metyyliglyoksaali on yhdiste, jota esiintyy erityisesti manukahunajassa ja joka on yksi sen antibakteeriseen aktiivisuuteen liittyvistä tekijöistä. Yleisesti ottaen korkeampi MGO-arvo tarkoittaa suurempaa metyyliglyoksaalipitoisuutta.

MGO- ja UMF-luokitukset eivät kuitenkaan ole täysin sama asia, joten niiden arvoja ei pidä tulkita suoraviivaisesti toistensa vastineina ilman kyseisen sertifiointijärjestelmän ohjeita.

Manukahunajan aktiivisuuteen liittyvät luokitukset ovat vasta lähtökohta, sillä seuraavaksi tarkastellaan, mitä tutkimuksissa on havaittu sen käytöstä erilaisissa tilanteissa.