Piharatamo on yleinen puutarhayrtti, jolla on monenlaisia perinteisiä käyttötarkoituksia. Vaikka monet ihmiset kutsuvat sitä rikkaruohoksi, kyseessä on syötävä kasvi, jonka lehtiä ja siemeniä on käytetty rohdoskasvina. Piharatamon lehtiä voidaan perinteisesti käyttää esimerkiksi hauteissa hyönteisten puremien ja lievästi ärtyneen ihon yhteydessä, ja lehdistä voidaan valmistaa teetä.

Monet piharatamoon liitetyistä hyödyistä liittyvät sen sisältämiin yhdisteisiin, joilla on tutkimuksissa havaittu tulehdusta ja mikrobeja koskevia vaikutuksia. Piharatamon lehdissä on myös antioksidanttiyhdisteitä, C-vitamiinia, beetakaroteenia sekä mineraaleja, kuten kalsiumia ja kaliumia.

Piharatamoa ei siis tarvitse ajatella pelkästään ei-toivottuna rikkaruohona, vaan sitä voidaan arvostaa myös sen perinteisten käyttötarkoitusten vuoksi.

Tässä artikkelissa tutustutaan piharatamon ominaisuuksiin, ravintosisältöön, perinteisiin käyttötapoihin ja siihen, miten kasvista voi valmistaa esimerkiksi teetä ja hauteita.

Miksi piharatamo on yrtti eikä rikkaruoho

Piharatamoa kutsutaan usein rikkaruohoksi, koska se kasvaa helposti erilaisissa ympäristöissä ja voi levitä nopeasti puutarhassa. Kasvitieteellisesti kyseessä on kuitenkin monivuotinen ruohokasvi, jota voidaan hyödyntää myös ravintona ja rohdoskasvina.

Sinun ei pitäisi sekoittaa piharatamoa samannimiseen keittobanaaniin.

Leveälehtinen ratamo (Plantago major) on monivuotinen ruohokasvi, jota kasvaa monilla alueilla maailmassa. Piharatamosta käytetään myös nimityksiä isoratamo ja ketoratamo. Heinäratamo on sukua piharatamolle. Sillä on kapeammat lehdet, ja sitä kutsutaan joskus kapealehtiseksi ratamoksi.

Piharatamolla on leveät lehdet, jotka kasvavat noin 5–10 cm leveiksi. Erityisesti lehdet sisältävät monia kasvin bioaktiivisia yhdisteitä, minkä vuoksi niitä on käytetty perinteisesti rohdostarkoituksiin. Myös piharatamon siemeniä on hyödynnetty erilaisissa käyttötarkoituksissa.

Piharatamon lehtien maun kuvataan muistuttavan pinaattia tai parsaa, mutta se voi olla hieman kitkerä. Nuoret lehdet ovat yleensä miedompia, kun taas leveämmät ja vanhemmat lehdet voivat olla kitkerämpiä ja rakenteeltaan kuituisempia.

Kuvia piharatamosta (Plantago major)

Piharatamon ravitsemukselliset hyödyt

Leveälehtinen piharatamo on ravintoaineita sisältävä villiyrtti, jossa on useita bioaktiivisia yhdisteitä.

Ecology of Food and Nutrition -lehdessä julkaistujen tietojen mukaan piharatamon lehdet sisältävät A- ja C-vitamiinia. Lehdissä on myös kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, sinkkiä ja mangaania.

Yksi syy siihen, miksi piharatamoa on käytetty lääkekasvina, on sen sisältämien antioksidanttiyhdisteiden määrä. Kasvin eri osissa on muun muassa flavonoideja, polysakkarideja ja kofeiinihappoa.

Tutkimuksissa piharatamon yhdisteitä on tarkasteltu muun muassa haavan paranemisen, tulehdusreaktioiden, verensokerin säätelyn, ripulin ja mikrobien näkökulmasta. Monet näistä havainnoista perustuvat laboratorio- tai eläinkokeisiin, joten niitä ei pidä tulkita varmoiksi hoitovaikutuksiksi ihmisillä.

Piharatamon tutkimuksessa on tarkasteltu monia eri käyttötapoja, ja seuraavaksi nähdään, mitä sen mahdollisista hyödyistä todella tiedetään.