Kurotatko silmälaseihisi heti aamulla vain nähdäksesi selkeästi? Et ole yksin. 45-vuotiaana lähes 60 % aikuisista tarvitsee jonkinlaista näönkorjausta – olipa kyseessä sitten lukulasit, kaksiteholasit tai piilolinssit. On kuitenkin hyvä huomata, että silmälasit korjaavat näön taittovirhettä eivätkä varsinaisesti poista sen taustalla olevaa syytä.

Monet ihmiset tarvitsevat ajan myötä vahvempaa näönkorjausta, mutta näön muuttumiseen voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten ikääntyminen, silmäsairaudet, perinnölliset tekijät, elämäntavat ja ravitsemus. Myös tietyillä ravintoaineilla on tärkeä rooli silmien normaalin toiminnan ylläpitämisessä.

Käytätkö statiinia tai verenpainelääkettä?

Vaikka lääkitys auttaisi verenpaineen tai kolesterolin hallinnassa, jatkuva väsymys, sumuinen olo tai muut oireet voivat johtua monista eri tekijöistä. Jos sinulla on uusia tai jatkuvia näkö- tai muita oireita, niiden syy kannattaa selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sen sijaan, että oletat niiden johtuvan yhdestä tietystä ravintoaineesta.

Yksi näkemiseen liittyvä tekijä, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on kontrastiherkkyys. Sillä tarkoitetaan silmien kykyä erottaa toisistaan sävyiltään hyvin samankaltaisia kohteita, esimerkiksi hämärässä tai sumuisissa olosuhteissa. Kontrastiherkkyyteen voivat vaikuttaa monet silmien ja hermoston toimintaan liittyvät tekijät.

Antioksidantit ovat yksi osa silmien normaalia suojaa, ja tietyillä karotenoideilla, kuten luteiinilla ja zeaksantiinilla, on merkittävä rooli verkkokalvon rakenteissa.

Seuraavaksi tarkastelemme, miksi tavallinen näöntarkastus ei aina kerro kaikkea näkökyvystä ja mitä kontrastiherkkyydellä tarkoitetaan.